maanantai 10. maaliskuuta 2014

The Second Coming

Toinen tuleminen samalle päivälle! Koitan nyt päivittää nii ei jää.

Nyt on ollu vähä heikompaa säätä n. 15-20 pilvistä ja sateista, joten ulkoiluaktiviteetit ovat jääneet vähäisiksi.

Mutta carl keksi loistavaa sunnuntai-illan tekemistä. Hän nimittäin hommasi meille liput Hong Kongilaisen elokuvan The Second Coming ensi-iltaan. Carl opiskelee elokuva-alalla nii sai liput tuttunsa kautta ilmaiseksi.

The Second Coming juliste ja samalla lippu ensi-iltaan

En ollu ennen ollu tällaisessa ensi-illassa missä on koko ohjaaja, näyttelijät yms. paikalla. Elokuva ei kuitenkaan ollut mikään ison luokan julkistus, enkä itse tiennyt ketään näyttelijää, mutta Carl tiesi pari ja mediaki oli paikalla. Tunsin itseni ulkopuoliseksi mutta oli mielenkiintoista seurata elokuva-alan väkeä ennen näytöstä. Elokuva esitettiin Lux Theaterissa Hung Homissa.


Lux Theater ulkoa
 
Sisäänkäynnillä 
 Näyttelijät ja ohjaaja poseeraavat

Elokuva sitten itsessään oli kauhuleffa, joten en siitä kauheasti välittänyt. Taitavasti se oli tehty, 3D sai kauhuefektit toimimaan ja varmaan ihan ehtaa kauhutavaraa niille jotka tykkää. Mulle se oli joko tylsää tai epämiellyttävää katsottavaa. Kauhuelokuvien juonet kun eivät kovin kummoisia tuppaa olemaan, eikä tämä ollut poikkeus. Mutta hauska oli päästä katsomaan.

Muuten täällä on nyt midterm tentit menossa, eli ekaa kertaa on jopa pitäny pari viikkoa panostaa opiskeluun. Tänään kaksi tenttiä takana, eikä ne nyt kovin vaikeita ollu. Joten nyt voi vähän taas hengähtää.

Hei vaan hei

Taas on vierähtäny vähän aikaa edellisestä kirjoituksesta. Olin siis kiinalaisen uuden vuoden aikoihin noin 2 viikkoa kipeänä niin hiukan rajoitti tekemistä ja menemistä. No nyt oon terveenä ja voisin taas kertoa kuulumisia!

Täällä elo on kääntynyt osittain kohti arkea nyt. Päivät menee luennoilla, iltapäivät urheillessa ja illat juhliessa tai leffoja katsellessa. Tuo on sellainen aika tavallinen päivärytmi.

Käytiin michelin-tähdellä palkitussa ravintolassa nimeltä One Dim Sum. Ravintola tarjoili perinteistä hong kongilaista dim sum ruokaa, joka kieltämättä oli parasta mitä täällä on tullut maistettua. Ja aijaij millä hinnalla; 65hk$ eli ~6,5€ per henkilö niin paljon dim sumia, että sattui. Mentiin sinne myös uudestaan poikain kanssa ennen parturia. Tosiaan pojilla on ollu pientä tutinaa polvissa ku on pitänyt etsiä parturia ku puolessa vuodessa kuitenkin pitää muutamaan otteeseen vähän siistiä itseään. Vähän kieltämättä jännitti ku lähdin vähä yllättäen mukaan parturireissulle. Paikan nimi oli Ocean Barber ja se on yksi vanhimmista partureista koko Hong Kongissa. Se sijaitsi Tsim Sha Tsuilla ja pienen etsinnän jälkeen saavuttiin paikalle josta parturin työntekijä ohjasi meidät sisään. Ensimmäinen yllätys oli, että paikka oli todella hieno mutta toinen yllätys oli se, että tyhjässä parturissa istui n. 20 yli 50-vuotiasta jyyrää odottamassa asiakkaita. No palvelu ainakin pelasi kun yksi otti takkia pois, toinen tarjoili ilmaisia juomia ja kolmas laittoi tuolia valmiiksi. Siinä vähän kuvilla ja käsimerkeillä yritettiin näyttää, että mitä halutaan ja vähä mietitytti, että päästiinkö nyt yhteisymmärrykseen. Noo mun parturi oli lähemmäs 60-vuotias äijä, joka aloitti leikkaamisen hiustenleikkuukoneella ihan paljaalla terällä. Vähän jännitti kieltämättä mutta ammattimies osasi hommansa ja hyvä lopputulos tuli! Eikä maksanu ku 130hk$ (13€). Meistä taisi tulla kanta-asiakkaita.


One Dim Sum
Minä, Anders ja Quentin
Ruuhka-aika..

Käytiin yhtenä iltana Caliburgerilla, mikä yrittää kopioida kuuluisan ja, ah, niin täydellisen in-an-out burgerin konseptia. Ja onnistuu suhteellisen hyvin! Erittäin hyvä, täyttävä annos ja loputtomasti juomaa. Otin CaliDouble annoksen ja olin aivan turhan täynnä sen jäljiltä. Valitettavasti kuvaa hampurilaisesta ei ole, kun taisi olla vähän turhan nälkä sellaisen ottamiseen. Mutta otin seuraavalla kerralla herkullisesta pekonipurilaisesta kuvan.

Caliburger

Lähdettiin polttelemaan burgereita Wan Chain baarialueelle. En muista baarin nimeä mutta happyhour oli käynnissä ja Corona oli vain 1,5€. 7-elevenkin on kalliimpi. Joten tilattiin muutamat. 

Manuel ja Anders. Baaritiski vieressä oli hyvä istua kun ei tarvinnut edes nousta tilaamaan. oli ehkä turhankin helppoa...

Mutta tosissaan koko Hong Kongin saari, missä Wan Chaikin sijaitsee, on aika yllättävänkin kallis. Saarella saa pulittaa vähintään Suomen hintatason verran oluesta ja ruuasta, ellei enemmänkin. Oli siis aika yllätys tämä 'löytö'.

Käytiin lauantaina HongKongin historia museossa, joka oli kyl aika jees. Vähä sai tietää miten alue on kehittyny ja miten historian saatossa omistaja on muuttunu.

Tässä on paikallisbaari Billys, jossa porukka käy joka maanantai viettämässä iltaa. Yhtenä maanantaina nämä viisaat miehet saivat kuulla, että paikassa myytiin alkoholia, joka maustetaan rotan sikiöllä. Paikallista herkkua! Ja kyllä, he joivat ja söivät.

Rotan sikiö shotti

Olympialaisia tuli seurattua mutta oli aika turhan vaikeaa löytää paikkaa missä pelejä näytetään ku ei täällä ketään kiinnostanu. Mut kyllä aina joku paikka löyty ja pääs vähä kannustaa omaa maata! Valitettavasti ruotsalaisten kanssa katsottu peli hävittiin (5 suomalaista ja 5 ruotsalaista katto peliä)... mutta tulipaha pronssia!
Suomen peli! Eastside Tavern

Olin tallentanu tän tekstin joku 20 päivää sitten, kun en just sinä päivänä saanu kuvia jostain syystä koneelle. No se jäiki sit lojumaan mut julkaistaan nyt näin jälkikäteen. Ehkä nyt yritän vähän tiheämmin saada tekstejä kasaan.

maanantai 3. helmikuuta 2014

Kiinalainen uusivuosi

Hyvää kiinalaista uutta vuotta! Se on hevosen vuosi nyt.

Oltiin juhlimassa kiinalaista uutta vuotta ja oli aika messevät kekkerit. Valitettavasti oon taas kipeenä, flunssaa, joten suuremmasta juhlinnasta olin estynyt. Käytiin kuitenkin kattoo juhlaparaatia, joka oli kylläkin lievä pettymys, ja ilotulitusta, joka ylitti kaikki odotukset.

Kiinalainen uusivuosihan on kiinalaisten tärkein juhla. Kaikki täällä rinnastavat sen länsimaiden jouluun. Silloin perheet kokoontuvat, syödään paljon ja miltei mikään paikka ei ole auki pyhien aikaan. Loma-aika on yleensä neljä päivää. Kämppis lähti sukuloimaan kolmeksi päiväksi niin oli ihan mukava olla hetki omassa rauhassakin.

Kiinalainen kalenterihan poikkeaa meidän kalenterista. He käyttävät kahta rinnakkaista kalenteria, länsimaista ja kiinalaista. En ole aivan perillä kalenterin ominaispiirteistä mutta kiinnostuneet löytävät tarvittavat tiedot kaikkitietäväisestä wikipediasta: Kiinalainen_kalenteri
Koitan silti sopertaa jotain vuosien merkityksistä. Kiinalaisessa kalenterissa jokaiselle vuodelle on osoitettu yksi eläin, jotka kiertävät 12-vuoden sykleissä.


Vuodet toimivat vähän niinkuin horoskoopit, ja jokaisella eläimellä on omat ominaisuutensa ja merkityksensä. Viime vuosi oli käärmeen vuosi ja nyt alkanut on hevosen vuosi. Eli mun vuosi! En oikein tiedä mitä se tarkoittaa. Mut kämppiksen vuosi oli viime vuonna. Kiinalaiset uskovat punaiseen väriin, varsinkin uutena vuotena, mutta muutenkin. Punainen tuo onnea, rahaa, iloa jne. elämään. Kämppis pitikin oman vuoden pelkästään punaisia boksereita yllään! Hän väittää sen olleen ehdottomasti paras vuosi, jonka on kokenut. Carl sai viime vuonna elokuvapalkintoja, vaihtopaikan, stipendejä jne. Ei hän ollut varma johtuiko se niistä housuista mutta riskiä hän ei aio ottaa asian kanssa. Kai sitä pitää itsekkin ostaa kymmenen paria kirkkaanpunaisia. For luck.

Paraatia katsottiin Tsim Sha Tsui alueella ja siellä oli hyvin täyttä. Muuten paraati oli kyllä aika mälsä ja lähdettiin jalkojen puutumisen vuoksi kesken pois.

 Oli aika täyttä. Odotettiin noin tunti ennen paraatin alkua.

 Lohikäärme!

 Iso lohikäärme

 Jokin värikäs laite...

Jaaa tungosta.

Disneyland represent

Random kellopelirakennelma. Siellä viisareissa hiukan edustaa hevosen vuosi.

Eli oli vähän tylsä paraati. No seuraavan päivän ilotulitukset oliki sitte jotai ihan muuta.

Ilotulitusten kotimaassa kiinassa odotukset kasvoivat ilotulitusspektaakkelille aika suuriksi. Ilotulituksiin lähdettiin kuudelta. Yritettiin päästä Tsim Sha Tsuin kärkeen satamaan, Avenue of Starsille. Paukutus alkoi kahdeksalta ja tiedettiin, että tungosta on tulossa. Mutta ei auttanu ei, sillä jumiin jäätiin. Ei päästy määränpäähän vaan jäätiin jumiin viimeisten rakennusten taakse ennen satamaa. Valitettavasti ei nähty alimpia ilotulituksia tai kaupungin siluettia, mutta nähtiin yläilotulitukset erittäin hyvin. Taivaan täyttänyt valoshow jytäsi 20 minuuttia putkeen. Se ylitti kaikki odotukset ja jätti aika sanattomaksi massiivisuudellaan.

Joku muukin oli tullu paikalle..

20 minuuttia pelkkää tykitystä. Se oli uskomatonta.

Ei ihan tuu sama vaikutelma näistä kuvista ku livenä. Pienenä huomiona voin todeta, että punaisella ympyröity rakennus on Central Plaza, eli yksi hong kongin korkeimmista rakennuksista (78 kerrosta, 374 metriä)

Ilotulitukset täytti taivaan.

Muuten loma-aika on mennyt lepäillessä. Toivottavasti pian flunssa hellittäis. Vähä kiinalaisen lääketieteen rohtoja niin eiköhän se sillä kellisty. Inkivääriä nyt.

torstai 30. tammikuuta 2014

Tällä ollaan!

Ni Hao!

Ensimmäiset kolme viikkoa takana ja nyt ensimmäistä blogitekstiä kirjoittamaan. Ei oikein tiedä mistä sitä aloittaisi. No jospa ihan alusta:

Kone laskeutu silloin kuudes päivä tammikuuta Hong Kongin kansainväliselle lentokentälle klo 7.00 aamulla. Kroppa muistutti kevyesti siitä, että olin nukkunut yhden (1) tunnin ennen reissua, joka alkoi klo 02.00 Jyväskylästä, kesti 21 tuntia sisältäen bussimatkan hki-vantaan lentokentälle, vaihdon damissa, 11,5h yhtäjaksoisen lennon hong kongiin, flunssan ja rajun lääkinnän. Vasen korva oli lukossa, jalkoja lievästi kolotti, alaselkää kivisti ja silmät vetisti. Jostain kuitenkin se hymy piirtyi kasvoilleni. Lentokentällä istuessa lämpimässä noin +19 asteen ilmastossa alkoi tajuamaan, että nyt sitä oikeasti ollaan täällä pallon toisella puolella. Se saa jotenkin unohtamaan sellaiset pikkuseikat kuin kivut. Puolitajuttoman matkaamisen jälkeen, vasta laskeuduttua tajusi, että nyt ollaan uuden äärellä. Jännitys alkoi olla käsinkosketeltava. 

Tutorit järjesti kuljetuksen koululle, puolen tunnin bussimatkan tapitin silmät selällään mahtavia maisemia ja hulluja pilvenpiirtäjiä. Kampukselle saapumisen jälkeen lähdettiin hakemaan peittoja ja tyynyjä lähimmästä ostoskeskuksesta. Pääsin ottamaan päiväunet siinä noin klo 14 paikallista aikaa ja taisinkin nukkua jonnekkin klo 18. Sitten vaan syötiin kanttiinissa ja pyörin vähä kampusaluetta ja takas nukkumaan. Oli nimittäin hiukan tarvetta unelle!

Jetlagista: Aikaero täällä Suomeen on +6 tuntia. Itse selvisin jetlagista lähes ongelmitta. Sain aina unta kun sitä halusin. Toisin oli monilla, jotka valvoivat viiteen aamulla ja nukkuivat pakosta päivällä.

Ensimmäinen viikko olikin sitten orientaatiota, eli tutustuttiin yliopistoon ja sen palveluihin ja samalla ihmisiin. Valittiin kurssit ja muuta epäolennaista. Kampus vaikuttaa erittäin hyvältä paikalta. Täällä on mahdollisuudet kaikkeen urheiluun, mm. tenniskenttiä taitaa olla 10kpl. Parasta kampuksella on kuitenkin miniyhteisön tunnelma kun jatkuvasti näkee tuttuja kasvoja, on helppo pitää yhteyttä ja tehdä kaikkea muiden vaihtareiden kanssa. 

Asumisesta: Kaikki vaihtarit asuu kahdessa 20 kerroksen asuntolatornissa. Lähes kaikki asuu kampuksella koska Hong Kong on niin järkyttävän kallis paikka asua muulla tavalla. Nyt maksan vain 950€ koko puolen vuoden asuminen, kun normaalista kämpästä pitäisi tuo summa maksaa joka kuukausi. Hong Kongissa tila on todellakin kortilla eikä asunnon saaminen pääkaupunkiseudun kokoisella alueella 7,5 miljoonalle ihmiselle ole ihan yksinkertaista. Kaupunki elää jatkuvasti, vanhaa puretaan ja uutta rakennetaan tilalle. Lähes jokainen kerrostalo on vähintään 10-20 kerrosta korkea. Vain rikkaat ja mahtavat asuvat <10 kerroksisissa rakennuksissa. Oma kämppä onkin sitten aika minimalistinen 10m2 koppi, joka jaetaan kämppiksen kanssa. 

Maailman kovimmat sängyt puuduttaa kädet. Se on vissii aasialainen juttu nukkua kivellä tunnottomilla raajoilla. Itse hain kahden viikon kipujen jälkeen petauspatjan ikeasta.

Näkymä huoneestani. 8. kerros.

Kämppikseni on mannerkiinalainen Carl, kiinankielinen nimi on Wu Jia. Hän opiskelee elokuvaohjaajaksi ja on oikein mukava heppu. Oikeastaan kiinalainen kämppis on oikein mukava koska opin oikeasti aika paljon Kiinan kulttuurista jatkuvasti. Elintapamme onneksi kohtaavat toisensa. Kieliongelmia on hiukan. Carl kuitenkin kehittyy englannissa.. Minä en niinkään kiinankielessä.

Koulun kanttiineista: Ei voi muuta sanoa kuin, että petyin. Kanttiini näytti herkulliselta neljällä eri linjastollaan: noodeli, grilli, western ja jälkiruoka. Mutta ei nii ei. Hirveää kuraa halvalla 1,5€-2,5€. Kyllä sillä itsensä täyttää mutta hakeudun mielummin mihin tahansa muualle kuin sinne. Onneksi erittäin hyvää ruokaa on koko hintahaitarilla saatavilla lähes mistä vain :P mutta ei kampukselta..

Take awayna ainut kelpo ruoka kanttiinista: pork with rice


Mentii ekalla viikolla orientaatioreissulla pyörii Hong Kongissa. Käytiin temppelissä, Jumbos floating restaurantissa syömässä ja peakilla kattoo maisemia:

Näitä poltettiin (9kpl) ja aina kolme lasketiin rukouspaikalle ja sit toivottiin jotain (onnea, rahaa, tms.)
Ihmiset rukoilemassa

Temppeli
Jumbos floating restaurant
Näkymä peakilta. Edessä hong kongin saari, toisella puolella kowloonin kärki smogin peitossa

Toisella viikolla alkoikin sitten kurssit ja iha jepa juttuja ne on. Harmikseni vaihtarit ei saaneetkaan valita mitä vain kursseja, vaan meille oli tarjolla suhteellisen suppealla skaalalla tavaraa. Joten nyt mulla on lähinnä kauppatieteiden kursseja.

Viikolla käytiin sit vaihtareiden vuokraaman kämpän kotibileissä, myöhästyttiin ekasta lautasta mut ei haitannu iltavalaistuksessa ihmetellä joka puolellea nousevia pilvenpiirtäjiä.


Kotibileistä lähdettiin aika aikaisin koska lautat lopettavat liikkumisen yöksi, joten suunnattiin hulluimmalle juhlakadulle, jonka oon nähny. Lan kwai fong eli LKF on yksi paikallisista klubikortteleista ja se on aina aivan tupaten täynnä. Siellä on ihmisiä jokaisesta maailman kolkasta pitämässä hauskaa. Ei ollenkaa hassumpaa. Paikkaan onki tutustuttu sit jo jonkin verran..

LKF

Käytiin myös The Hong Kong Jockey Clubilla kattoo laukkakisoja. Horisontin täytti pilvenpiirtäjät ja stadionilla oli ennemminkin bileet joissa oli laukkakisat kuin laukkakisat, jossa voi myös pitää hauskaa. Taas ihmisiä ihan kaikkialta maapalloa, kurkunkostuketta, musiikkia ja hupaisaa vedonlyöntiä pikkurahasta. Noo enpä tuplannu matkabudjettia :D


Laukkakisojen yleisöaluetta

Itse kisat

Käytiin myös käärmekeitolla!

Maistu lähinnä kanalle



Viikonloppuna käytiin Cheung Chau saarella meidän buddyen kanssa ja oli oikein mukava pikku saari, jolla elämä oli muutama sata astetta lungimpaa kuin kiireisessä hong kongissa.

Lähettiin lautalla kohti Cheung Chauta

Cheung Chaulla maistettiin paikallista kuuluisuutta, fish balleja, joka on koko HongKongissa hyvin suosittua pikaruokaa. Mutta lähes kaikki vaihtarit jättivät aterian kesken tai sylkäisivät ruuan suustaan... Ei ollu mitään maailman herkullisinta ja tekstuuri oli hyvin 'kuminen'. Musta se oli muutaman pallon jälkee 'ihan ok'.

Paikallinen kulinaarinautinto - needs sauce


Muuten saari oli oikein mainio paikka. Katseltiin vähän elämänmenoa, maisteltiin ruokia, käytiin kävelee vähä luonnossa ja katottiin auringonlasku saaren toisenpuolen rantakallioilta. Ilta-ateria oli perinteinen kiinalainen '10 eri ruokalajia, jotka kaikki jaetaan'-ateria. Se maistu eritäin hyvin jopa meille länkkäreillekin.

rantakadulta

Kalastajien paatteja

Upea auringonlasku rantakalliolta

Botskilla takas saaren satamaan

Ja aijjaijai, kolmannella viikolla päästiin taas ihmettelemään paikkoja. Pääsin ensimmäistä kertaa kattoterassibaariin, mistä näkymä olikin aika mykistävä. Wooloo Mooloo baari oli Wan Chai alueella Hong Kongin saarella sijaitsevan pilvenpiirtäjän 32:ssa kerroksessa kattoterassilla ja näkymä oli sen mukainen:



Kattoterassibaarja on täällä muutamia ja vaikka ne onkin vähän hintavampia kuin muut baarit (alle 10€ juomia ei ole), niin mielestäni näkymästä voi jo hiukan maksaa.

Vaikee koittaa kertoo mitään, niin paljon on tapahtunu ja päivät on vaa hujahtanu. Vaikee uskoo, että oon ollu jo kolme viikkoa täällä. Kiinalainen uusvuos on huomenna (31.1.) joten siitä ehkä sit lisää joku päviä.

Tilasin uuden puhelimen, Nexus 5:en, ja se on aika pirun hieno peli. Taisi vähän vajaa 200€ halvempi täällä ku mitä Suomessa. Nyt saa hyviä kuviakin ilman, että tarvii aina roudaa varsinaista kameraa mukana. Kaikki tän postauksen huonot kuvat on vanhan Lumia 710:n tuotoksia. 

Seuraavassa sekalaisia kuvia viimeisimmiltä viikoilta:

Välillä keli on kuin paratiisissa. Kuvan flower marketilla auringossa oli varmaan +30. Normaalimpana päivänä lämpötila on jotain n. +15-20, illalla +10-15 astetta.

Mong Kok - Maailman tiheimmin asuttu alue (130 000 ihmistä per neliökilometri)
Tämä ei ole ruuhka-aika vaan tiistaipäivä klo 12

Mong Kokilla uutta ja vanhaa vierekkäin


Paikallisesta hyvin perusmättöä


Burgerii
Kattoterassijuhlat + DJ = toimii

Nestemäisellä typellä tehtyä hullun professorin jäätelöä

Tulos: erittäin hyvää merisuola+karamelli -settiä

Yritän päivitellä vähän tasaisemmin vastedes!